Pari poimintaa Markku Jokisipilän blogista:
"Aloite sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomioiden mitätöimiseksi on mielenkiintoinen. Uskoakseni Silvennoisen aloite kytkeytyy nimenomaisesti tähän kiinteistökysymykseen, koska sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä todettiin Suomen johdon syyllistyneen "rikoksiin rauhaa vastaan". Käsittääkseni nämä Silvennoisen viittaamat "prejudisoivat vaikutukset" liittyvät siihen, että sotasyyllisyysoikeuden mukaan Suomen käymistä sodista ainakin jatkosota oli luonteeltaan rikollista hyökkäyssotaa. Tällaisen tulkinnan valossa on tietysti vaikeaa lähteä peräämään Suomen oikeuksia millään tavalla, vaikka ne sitten liittyisivätkin vain yksittäisten kiinteistöjen omistamiseen."
"Sekin nykynäkökulmasta vähän kiusallinen asia tuppaa keskustelussa usein unohtumaan, että sotaan syyllisten rankaiseminen perustui eduskunnan hyväksymään lakiesitykseen. Siinä mielessä kyseessä siis oli kansan tahto. "
"Vaikka Silvennoisen aloitteen välittömänä syynä todennäköisesti on tarve vaikuttaa tuohon luovutettujen alueiden kiinteistöjen omistusoikeuksien selvittämiseen tähtäävään prosessiin, sisältää tiedotus varsin mielenkiintoisen viittauksen myös "Karjalan kysymykseen" ja "Suomen Nato-jäsenyyteen". On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen nykyiset rajat hyväksyttiin ja vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947, ei sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. "
>> koko teksti Jokisipilän blogissa
Sieltä löytyy myös se Silvennoisen lehti-ilmoituksen teksti.
Sotasyyllisyystuomioiden purkamisen perään on kyselty ennenkin. Silloiset oikeuskanslerin perustelut pätevät yhä tähän Silvennoisenkin haasteeseen.
"Olen tarkastellut purkuhakemuksen edellytyksiä valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehyksellä rikos- ja prosessioikeuden valossa. Asiassa ei ole tullut esille perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn sotasyyllisyyslain soveltamisessa sotasyyllisyysoikeudessa sellaisia oikeudellisia virheitä tai harkintavallan ylityksiä, jotka loisivat riittävän oikeudellisen pohjan hakemukselle lähes 50 vuotta sitten annetun tuomion purkamiseksi. "
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Myöskin kiinteistöjen takaisin vaatimisen juridinen pohja on kauniisti sanottuna hutera.
Koomisinta on, että Silvennoinen vetoaa siinä Pariisin rauhansopimukseen.
Myöskin kiinteistöjen takaisin vaatimisen juridinen pohja on kauniisti sanottuna hutera.
Perusteet ovat niin keksimällä keksittyjä kuin olla voi. Silvennoinen yrittää soveltaa amerikkalaista käytöntöä, missä jokainen asia mitä ei sopimuksissa erikseen mainita, ovat haasteen ja korvausvaatimuksen arvoisia.
Pelkkää ajantuhlausta ja asiakkaat sen Silvennoisen ajan maksavat.
Silvennoinen taitaa olla autuaasti unohtanut tekeillä olleen lisurinsa aiheesta. Siihen olisi pakko siteerata eräitä oikeusjuttujen kannalta
varsin tuhoisia lähteitä. Viittaan blogiimme.
Silvennoinen taitaa olla autuaasti unohtanut tekeillä olleen lisurinsa aiheesta.
Mikähän mahtaa olla tämä lisurin aihe? Liittyykö kusetukseen?
Karjalan palautus ja nimenomaan omistusoikeus siinä. Keväällä hesarissa mainostettiin lisurin valmistuvan syksyllä. Eipä ole näkynyt. Luulisi, että hyväksyttävään lisuriin pitäisi ihan oikeasti tutkia, mitä oikeusoppineet ovat asiasta kirjoittaneet eikä vain imeä peukalosta absurdeja tulkintoja.
Lähetä kommentti