Viron venäläinen identiteetti

"Ensimmäiset mellakat alkoivat Vapaudenaukiolla ennen
iltaseitsemää. Koko joukko venäläisnuoria huusi rytmikkäästi: Rossija, Rossija, Rossija! Virolaisnuorten joukko vastasi huutoihin: Eesti, Eesti, Eesti!

- Ryssä on saatava ulos täältä, isokokoinen nelikymppinen virolaismies uhosi.

- Mitä venäläiset nuoret oikein valittavat? Olisivat onnellisia, että saavat olla
täällä. Painukoot Venäjälle, jos ei kelpaa, mies puhkui ja näytti povitaskustaan
puukkoa, jonka hän oli ottanut mukaan "varmuuden vuoksi"."

Viron patsaskiistassa ja syntyneissä mellakoissa on kyse paljon muustakin kuin yhdestä muistomerkistä. Siinä on kyse Viron venäläisten dentiteetistä. Virossa kokonainen kansanryhmä hakee paikkaansa, on hakenut viimeiset 15 vuotta ja nyt syntynyt tilanne on takapakkia kaikkeen jo saavutettuun. Tallinnassa pronssisoturin kohtalon politisoimisella on väen väkisin haettu itseään suurempaa symboliarvoa.

Syntynyt kriisi peilaa sitä miten Viro on epäonnistunut kansallisen yhtenäisyyden ulottamisessa myös venäläiseen vähemmistöön. Nämä tuntevat olevansa kahden maan välissä, vieraita maassa jonka tuntevat omakseen. Kansanryhmien integraatio on epäonnistunut, eikä syy ole vain venäläisväestössä, vaan myös virolaisten asenteessa maansa venäläiseen väestöön. Etnisille virolaisille venäläinen väestönosa on muistutus miehitysajoista aivan niin kuin Pronssisoturi -patsaskin, jonka he kokevat tämän ajan symbolina. Venäläiselle väestölle sama patsas muistuttaa siitä, miten venäläinen väestö tuli Viroon - heidän mielestään natseista vapauttajina. Tämä jyrkkä ero historiakäsityksessä on yksi niistä perusasioista, jotka tekevät kuilun virolaisten ja venäläisten kansanosien väliin.

Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar on arvostellut jyrkästi sekä pääministeri Andrus Ansipia että poliisin kovia otteita mellakoiden taltuttamisessa. "- Kun järki puuttuu, otetaan voima apuun" Savisaar kirjoittaa nettipäiväkirjassaan. Savisaaren mukaan hallitus on heikko. Savisaaren keskustapuolue vastusti Pronssisoturin siirtoa juuri sillä perusteella, että se saattaa kiristää Viron eri väestöryhmien välejä, aivan niin kuin sitten tapahtuikin. Nyt Savisaar pelkää, että Tallinnan tapahtumat ovat antaneet peruuttamattoman takaiskun vaivalloisesti edenneelle kansanryhmien integraatiolle. "Kyse ei ole vain vandalismista vaan siitä, että myös kunnialliset, työtä tekevät venäläiset ovat parin viime päivän aikana menettäneet luottamuksensa Viron valtioon." Mellakoissa pidäettiin lähes 800 ihmistä. Noin 50–60 pidätetyistä mellakoijista asuu Virossa pitkäaikaisella oleskeluluvalla ja heitä uhkaa nyt maastakarkotus. Pidätetyistä neljä viidesosaa on venäjänkielisiä. Viron suojelupoliisi on pidättänyt myös venäläisten Yövartio-liikkeen kolme johtajaa, joita epäillään osallisuudesta Tallinnan mellakoiden organisointiin.

Viron hallituksen päätös Pronssisoturin siirtämisestä sattui huonoinpaan mahdolliseen aikaan. Presidentti Putinin vasta pitämä puhe lisäsi juuri kuilua Venäjän ja Naton välille. Venäjän puuttuminen patsasasiaan tekee mahdottomaksi käsitellä asiaa vain Viron sisäisenä sosiaalisena pulmana. Venäjä on lähettänyt Pronssisoturia koskevan nootin Virolle, duuman ylähuone vaati diplomaattisuhteiden katkaisua. Venäjän tiedotusvälineet ovat antaneet varsin yksipuolista ja vääristynyttäkin kuvaa Tallinnan mellakoista. Venäläisestä näkökulmasta kyseessä on vakava venäläisväestön sorto, johon Venäjän on puututtava.

Maanantaina tilanne Tallinnassa näyttää rauhoittuneen, eikä kaupungissa ollut yöllä levottomuuksia. Kolmen venäläisparlamentaarikon on tarkoitus vierailla tänään Tallinnassa ja vierailun tarkoituksena on sovitella patsaan siirrosta syntynyttä kiistaa. Tämä Nuorisomellakka saattoi olla osittain ulkoa, eli Venäjältä masinoitu, mutta yleinen venäläisväestön mielenilmaus se ei ollut. Ei vielä. Jatkossa on ratkaisevaa, kuunteleeko Viron venäläiset yhä Kremlin kelloja vai alkavatko he katsoa sinimustavalkean lipun suuntaan. Viron johdolla on tässä vaikea tehtävä, jossa on onnistuttava jos kansallista yhtenäisyyttä edes halutaan rakentaa venäläisväestön kanssa. Vaihtoehto on väestön entistä jyrkempi jakautuminen ja venäläisvähemmistön eristäytyminen.
Pronssisoturi-patsas vihitään uudelleen käyttöön 8. toukokuuta sotilashautausmaalla, jonne se on siirretty. Viron venäläiset ovat perinteisesti viettäneet 9. toukokuuta Voitonpäivää toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi. Uusia mielenilmauksia odotetaan vielä.

Karjalan palautuksesta haaveilevien kannattaa seurata tarkkaan Viron tapahtumia. Karjalan mukana Suomi saisi oman, noin 350.000 venäläisen vähemmistön, jolla on omat mielipiteensä ja joiden perään myös Kremlin haukat katsoisivat ja joita he myös käyttäisivät vaikuttaakseen Suomen sisäisiin asioihin. Viron tapahtumat voisivat olla täyttä todellisuutta myös palautetussa Karjalassa.