KKO:
Lehti-ilmoittelu sotasyyllisyystuomioista ei ollut sopivaa
Asianajaja kehotti tuomittujen sukulaisia ottamaan yhteyttä tuomioiden purkamiseksi.
Korkein oikeus on pitänyt voimassa asianajajalle annetun varoituksen, jonka tämä sai muun muassa sotasyyllisyystuomioiden purkamista koskevasta ilmoittelustaan. Korkein oikeus totesi ennakkopäätöksessään, että ilmoittelu oli vastoin asianajotoiminnan markkinointia koskevia ohjeita ja hyvää asianajotapaa.
Asianajaja julkaisi vuoden 2006 lopussa Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jonka otsikkona oli Sotasyyllisyystuomion purkaminen. Ilmoituksessa mies pyysi, että sotasyyllisyysoikeudessa syylliseksi tuomittujen sukulaiset ottaisivat häneen yhteyttä tuomionpurkuhakemusten laatimiseksi.
Asian vei eteenpäin Asianajajaliiton hallitus, joka halusi selvittää, rikkoiko ilmoittelu asianajotoiminnan markkinointia koskevia ohjeita ja hyvää asianajotapaa. Liiton valvontalautakunnan käsittelyyn tuli myös miehen kotisivuillaan julkaisema kuulutus. Siinä hän pyysi suunnitellulla kaasuputkialueella maata tai vesialueita omistavia ottamaan yhteyttä, jotta "venäläistä tahoa" vastaan voitaisiin ryhtyä oikeustoimiin.
Liiton valvontalautakunta määräsi miehelle varoituksen hyvän asianajotavan rikkomisesta. Lautakunta katsoi, että ilmoituksissa sekoitettiin tosiasioita ja miehen omia mielipiteitä. Lisäksi ne olivat provosoivia ja kohdistuivat suoraan asianosaisiin.
Asianajaja vetosi sananvapauteen
Asianajaja valitti valvontalautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Miehen mukaan ilmoittelussa oli kyse asianajajan sananvapauden käyttämisestä eikä se rikkonut hyvää asianajotapaa. Hovioikeus kuitenkin piti miehen varoituksen voimassa.
Korkein oikeus katsoi maanantaina antamassaan ennakkopäätöksessä, että puuttuminen asianajajan sananvapauteen rajoittui pelkästään hänen tapaansa markkinoida palvelujaan. Ilmoittelun hyväksyttävyys oli myös arvioitu niiden ohjeiden perusteella, joilla asianajajat itse olivat katsoneet aiheelliseksi rajoittaa omaa markkinointiaan.
Näin oikeus katsoi, että rangaistuksen määräämiselle oli riittävät perusteet, ja piti asianajajan saaman varoituksen voimassa. Korkeimman oikeuden päätös syntyi äänestämällä. Asian ratkaisseita viidestä oikeusneuvoksesta kaksi olisi poistanut varoituksen.
STT 9.2.2009
Lehti-ilmoittelu sotasyyllisyystuomioista ei ollut sopivaa
Asianajaja kehotti tuomittujen sukulaisia ottamaan yhteyttä tuomioiden purkamiseksi.
Korkein oikeus on pitänyt voimassa asianajajalle annetun varoituksen, jonka tämä sai muun muassa sotasyyllisyystuomioiden purkamista koskevasta ilmoittelustaan. Korkein oikeus totesi ennakkopäätöksessään, että ilmoittelu oli vastoin asianajotoiminnan markkinointia koskevia ohjeita ja hyvää asianajotapaa.
Asianajaja julkaisi vuoden 2006 lopussa Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jonka otsikkona oli Sotasyyllisyystuomion purkaminen. Ilmoituksessa mies pyysi, että sotasyyllisyysoikeudessa syylliseksi tuomittujen sukulaiset ottaisivat häneen yhteyttä tuomionpurkuhakemusten laatimiseksi.
Asian vei eteenpäin Asianajajaliiton hallitus, joka halusi selvittää, rikkoiko ilmoittelu asianajotoiminnan markkinointia koskevia ohjeita ja hyvää asianajotapaa. Liiton valvontalautakunnan käsittelyyn tuli myös miehen kotisivuillaan julkaisema kuulutus. Siinä hän pyysi suunnitellulla kaasuputkialueella maata tai vesialueita omistavia ottamaan yhteyttä, jotta "venäläistä tahoa" vastaan voitaisiin ryhtyä oikeustoimiin.
Liiton valvontalautakunta määräsi miehelle varoituksen hyvän asianajotavan rikkomisesta. Lautakunta katsoi, että ilmoituksissa sekoitettiin tosiasioita ja miehen omia mielipiteitä. Lisäksi ne olivat provosoivia ja kohdistuivat suoraan asianosaisiin.
Asianajaja vetosi sananvapauteen
Asianajaja valitti valvontalautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Miehen mukaan ilmoittelussa oli kyse asianajajan sananvapauden käyttämisestä eikä se rikkonut hyvää asianajotapaa. Hovioikeus kuitenkin piti miehen varoituksen voimassa.
Korkein oikeus katsoi maanantaina antamassaan ennakkopäätöksessä, että puuttuminen asianajajan sananvapauteen rajoittui pelkästään hänen tapaansa markkinoida palvelujaan. Ilmoittelun hyväksyttävyys oli myös arvioitu niiden ohjeiden perusteella, joilla asianajajat itse olivat katsoneet aiheelliseksi rajoittaa omaa markkinointiaan.
Näin oikeus katsoi, että rangaistuksen määräämiselle oli riittävät perusteet, ja piti asianajajan saaman varoituksen voimassa. Korkeimman oikeuden päätös syntyi äänestämällä. Asian ratkaisseita viidestä oikeusneuvoksesta kaksi olisi poistanut varoituksen.
STT 9.2.2009
