- Jos Venäjä ottaa yhteyttä presidentti Martti Ahtisaareen ja pyytää häntä toimimaan Suomen ja Venäjän välisenä välittäjänä Karjala-kysymyksessä, niin vedämme asian pois, suomalaisen liikemiesryhmän asiamies, asianajaja Kari Silvennoinen sanoo Uudelle Suomelle.
Karjala-vaatijat paljastivat ehtonsa: Ahtisaari kehiin!
Ahtisaaren vastaus: - En halua olla missään tekemisissä tällaisen hankkeen kanssa.
US: Ahtisaari tyrmää liikemiesten Karjala-toiveet
Minkähänlaisista "liikemiehistä" tässä on oikein kyse? Kiristystä ainakin yritetään oikein mafiatyyliin, mutta eipä oikein hallita sitäkään.
Lainaus (Uusi Suomi):
Karjala-taustaisia "monen alan" liikemiehiä
"Silvennoisen mukaan kaivoshanketta vetävään porukkaan kuuluu kuuluu neljä kokenutta suomalaista liikemiestä, jotka suhtautuvat myönteisesti Karjalan palauttamiseen Suomelle ja haluavat pysyä poissa julkisuudesta. Kaivoshankehakemuksen jättänyt Erkki Sederqvist on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Taustalla on myös venäläinen yhteistyökumppani rahoittajana.
- Tässä on monen alan liikemiehiä. Kaikilla on linkki kaivostomintaan, mutta vain yhden liiketoimet liittyvät päätoimisesti kaivostoimintaan, Silvennoinen myöntää.
- Ei ole mitään kohuliikemiehiä, esimerkiksi Nova Groupin liikemiehiä tai vaalirahoittajia, Silvennoinen naurahtaa.
Silvennoinen vakuuttaa, että vuosi sitten jätetty kaivoshankehakemus on tehty vain ja ainoastaan sen takia, että Itämeren pohjasta voisi otaksuttavasti löytyä kaivoskivennäisiä.----"
Ja kehtaa siis vielä valehdella päin naamaakin. Kaivosvaltaushakemus on tehty vain ja ainoastaan Nord Streamin kaasuputkea haittaamaan ja sen tietää erkkikin. Näyttäkääpä minulle aiheesta yksi uutisointi, jossa Silvennoista olisi haastateltu ja jossa kerrotaan mitä ja miten siellä merenpohjassa aiotaan kaivaa? Näytän vastineeksi kaikki ne uutisoinnit, joissa valtauksesta puhutaan vain kaasuputken pysäyttäjänä, Silvennoisen omin sanoin. Hieman epäilen, että kyseisillä liikemiehillä on ollut hieman vaikeuksia jättää hakemukseensa pyydettyjä lisäselvityksiä siitä, mitä siellä merenpohjassa muka aioittaisiin tehdä.
Nyt odotellaan mielenkiinnolla millaisen päätöksen tämä valtaushankepelleily saa. Mitään mielenkiintoa sen päätöksen jälkeisiä Silvennoisen / Saksi kommentteihin ja selityksiin ei ole, sillä nehän on nähty varmuuden vuoksi jo etukäteen.
perjantaina, elokuuta 28, 2009
torstaina, elokuuta 27, 2009
Karjalaa kaasuputkesta
Yle uutisoi 27.8.2009: "Suomalaisliikemiehet vaativat Karjalaa kaasuputkesta"
Lainaus (Yle): "Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela kutsuu neljän suomalaisen liikemiehen jättämää kaivaushakemusta "vähintäänkin erikoiseksi". Itämeren pohjaan kaavailtua malmikaivosta on kummasteltu kaivosalalla yleisesti."
No näin, kyllä sitä on kummasteltu jo muuallakin kuin kaivosalalla. Se ei enää riittänyt, että päätä piti hakata Karjalan mäntyyn, nyt sitä pitää saada kolautella jo Nord Streamin kaasuputkeenkin.
Kaivoshanke kuuluu samaan "perse edellä puuhun" - sarjaan kuin mitä olemme saaneet viime vuosina seurata muitakin. Sotasyyllisyystuomioiden purkuvaatimuksiin haettiin asianomistajia lehti-ilmoituksella, mistä Suomen Asianajajaliitto ojensi ilmoituksen jättänyttä asianajajaa virallisella varoituksella ammattikunnan säännöstön rikkomisesta - tuomio, joka säilyi niin hovi- kuin korkeimmassa oikeudessakin. Samainen asianajaja haki asiakkaalleen rajan siirron myötä menetettyä viipurilaista tonttia takaisin, omistusoikeutta ei myönnetty Venäjän oikeusasteista eikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottanut edes koko tapausta käsiteltäväkseen.
Nyt samainen asianjaja palauttelee siis Karjalaa Suomenlahden läpi vedetyllä kaivosvaltauksella, hanke jonka lopputulos oli etukäteen selvä, vaikkei virallisia päätöksiä ole vielä annettukaan. Näillä tällaisilla kaivosvaltauksilla kun on paha tapa tulla hylätyksi silloin, kun valtaus tehdään selkeästi vain estämään jotain toista hanketta ja tätä valtauksen todellista tarkoitusperäähän tämä "liikemiesjoukko" asianajajineen ei ole edes yrittänyt peitellä alusta alkaen. Mitähän he tuumaisivat, jos valtaushakemus yllättäen hyväksyttäisiinkin, ovatkohan mahtaneet edes miettiä mitä kaivosvaltauksellaan tekisivät? No tuosta tuskin on huolta.
Kysehän on vain pelkästä julkisuuden hakemisesta näillä toivottomilla hankkeilla. Karjalan palautelua pitää yrittää pitää otsikoissa, muuten se on vaarassa unohtua. Toiminta on silti vähintään omituista, miten näillä epätoivoisilla, etukäteen epäonnistumaan tuomituilla ja suorastaan jopa naurettavilla yrityksillä edistetään Karjalan palautusta? Ei pelkkä julkisuus riitä vaan asia tarvitsisi positiivista julkisuutta. Näillä naurettavilla tempauksilla Karjalan palauttelu saa vain negatiivista julkisuutta.
Vaikka mitäpä siinä, on kai niitä huonompiakin harrastuksia kuin Venäjälle räyhääminen. Vai onko?
Lainaus (Yle): "Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela kutsuu neljän suomalaisen liikemiehen jättämää kaivaushakemusta "vähintäänkin erikoiseksi". Itämeren pohjaan kaavailtua malmikaivosta on kummasteltu kaivosalalla yleisesti."
No näin, kyllä sitä on kummasteltu jo muuallakin kuin kaivosalalla. Se ei enää riittänyt, että päätä piti hakata Karjalan mäntyyn, nyt sitä pitää saada kolautella jo Nord Streamin kaasuputkeenkin.
Kaivoshanke kuuluu samaan "perse edellä puuhun" - sarjaan kuin mitä olemme saaneet viime vuosina seurata muitakin. Sotasyyllisyystuomioiden purkuvaatimuksiin haettiin asianomistajia lehti-ilmoituksella, mistä Suomen Asianajajaliitto ojensi ilmoituksen jättänyttä asianajajaa virallisella varoituksella ammattikunnan säännöstön rikkomisesta - tuomio, joka säilyi niin hovi- kuin korkeimmassa oikeudessakin. Samainen asianajaja haki asiakkaalleen rajan siirron myötä menetettyä viipurilaista tonttia takaisin, omistusoikeutta ei myönnetty Venäjän oikeusasteista eikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottanut edes koko tapausta käsiteltäväkseen.
Nyt samainen asianjaja palauttelee siis Karjalaa Suomenlahden läpi vedetyllä kaivosvaltauksella, hanke jonka lopputulos oli etukäteen selvä, vaikkei virallisia päätöksiä ole vielä annettukaan. Näillä tällaisilla kaivosvaltauksilla kun on paha tapa tulla hylätyksi silloin, kun valtaus tehdään selkeästi vain estämään jotain toista hanketta ja tätä valtauksen todellista tarkoitusperäähän tämä "liikemiesjoukko" asianajajineen ei ole edes yrittänyt peitellä alusta alkaen. Mitähän he tuumaisivat, jos valtaushakemus yllättäen hyväksyttäisiinkin, ovatkohan mahtaneet edes miettiä mitä kaivosvaltauksellaan tekisivät? No tuosta tuskin on huolta.
Kysehän on vain pelkästä julkisuuden hakemisesta näillä toivottomilla hankkeilla. Karjalan palautelua pitää yrittää pitää otsikoissa, muuten se on vaarassa unohtua. Toiminta on silti vähintään omituista, miten näillä epätoivoisilla, etukäteen epäonnistumaan tuomituilla ja suorastaan jopa naurettavilla yrityksillä edistetään Karjalan palautusta? Ei pelkkä julkisuus riitä vaan asia tarvitsisi positiivista julkisuutta. Näillä naurettavilla tempauksilla Karjalan palauttelu saa vain negatiivista julkisuutta.
Vaikka mitäpä siinä, on kai niitä huonompiakin harrastuksia kuin Venäjälle räyhääminen. Vai onko?
Yle 27.8.2009: Suomalaisliikemiehet vaativat Karjalaa kaasuputkesta
maanantaina, elokuuta 17, 2009
Vino kuva Karjalasta
Pro Karelian maisteri Veikko Saksi hyökkää tuohtuneena blogissaan Helsingin Sanomien Vieraskynässä vierailleen professori Maria Lähteenmäen kirjoitusta "Kuva menetetystä Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen"(04.08.2009) vastaan.
Saksi kritisoi Lähteenmäen päätelmiä siitä, ettei tutkija ole ottanut huomioon Karjalan palauttajia lainkaan vaan keskittyy lähinnä nostalgiaan ja matkailuun. Lähteenmäki kuitenkin menee tekemään aika oikeaan osuvan analyysiin siitä, miksi kuva Karjalasta on vinoutunut;
"Tutkijoiden esille tuoma kuva nyky-Karjalasta ei kaikessa realistisuudessaan sovi yhteen poliittisesti orientoituneen tai tunteisiin pohjautuvan Karjala-rakkauden kanssa."
Saksi näkemyksineenhän sopii malliesimerkiksi tuosta poliittisesti orientoituneesta Karjalan katselijasta vinoine kuvakulmineen. En tiedä mihin tunteisiin Saksi sitten Karjala-rakkautensa perustaa, jos sitä hänellä onkaan, sillä itsellään hänellä ei sinne juuria ole.
Tuttua arsenaaliaan käyttäen Saksi leimaa (tietenkin) Lähteenmäen suomettuneeksi - sellaisiahan ovat automaattisesti kaikki hänen kanssaan eri linjoilla olevat. Tutkija kun ei vielä mennyt puhumaan tekstissään "pakkoluovutetusta" Karjalasta vaan erehtyy jopa puhumaan Venäjän Karjalasta (sitähän se toki on oikeasti ollutkin jo viimeiset 65 vuotta) niin paha mielihän siitä ymmärrettävästi tulee. Hieman Saksi kuitenkin kommenttipuolella laittaa Karjalan palauttelua ehkä arvoon suurempaan puhumalla, että tutkija olisi jättänyt Karjalan palauttelun noteeraamatta jättämällä jopa kokonaista puolet substanssista pois ja päässyt sitä myötä vinoutuneisiin tutkimustuloksiin tullessaan siihen tulokseen, että kuva Karjalasta on poliittisesti ja tunteellisesti vinoutunut. No, kenellä on, kenellä ei, Saksilla se ainakin on.
Vai mitäpä voi sanoa niistä Saksin tässä blogissaankin viljelemistä kestoväittämistä? Suomalaiset omistavat Saksin mukaan yhä luovutetun alueen kiinteistöt, vaikkei käytännössä pääse ilman lupia edes "kiinteistöllään" käymään ja vaikka Venäjän oikeuslaitos tai Euroopan ihmisoikeustuomioistui sanoisi mitä ja antaisi millaiset päätökset hyvänsä niin kyse on pelkästä poliittisesta vastustuksesta eli siis siitä suomettumisesta sielläkin, ilmeisesti... Nord Streamin kaasuputki uhkaa Saksin mukaan Suomea jopa sotilaallisesti, mutta ennen kaikkea tämän venäläis-saksalaisen kaasuyhtiön pitäisi Saksin mukaan kysellä lupia sieltä Mikkelin maakunta-arkistoon merkityiltä maanomistajilta, jos aikovat Karjalaan niitä putkiaan vedellä. No onneksi se kaivosvaltaus pysäyttää nyt tämän putken tulon, tosin senkin hylkäävän päätöksen varalle on Saksi jo etukäteen antanut "poliittisen päätöksen" tuomion, kaiken varalle. Itse menee kuitenkin sitten esittämään Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen, jonka sisältöinen päätös myös kaivosvaltausta nyt uhkaa. Siis kenelläköhän tässä nyt oikeasti onkaan näkökulmat "hieman" vinossa?
Lähteenmäki ei ole ensimmäinen, eikä varmaan viimeinenkään tutkija, joka kiinnittää huomiota siihen millaisten lasien takaa Karjalaa katsellaan, joten Saksilla riittänee vielä "oikaistavaa" näissä tukijoiden "vinoutuneissa" näkemyksissä. Menetetyiltä alueilta kotoisin oleville kyse on ilman muuta tunneasiasta, poliittisesti värittyneet katsannot tunnistaa maallikkokin, ei siihen tutkijaa tarvita. Kun joku puhuu luovutetun Karjalan kohdalla "pakkoluovutetusta", tai jopa "miehitetystä" alueesta niin silloin ollaan siinä Saksin substanssin puoliskossa, joka ei oikealle tutkijalle kelvannut. Tosin Saksin mielestä Lähteenmäki nyt ei sitten tietenkään ole oikea tutkija, mutta eipä hän sellaisia osannut kommenteissa nimetä itsekään, vaikka väitti sellaisiakin olevan.
Eikä ihme, että Saksin pitää Lähteenmäelle ärähtää, sillä kysehän on loppujen lopuksi hänen elinkeinostaan. Mikäs kauppatieteen maisteri se sellainen olisi, joka ei elinkeinoaan puolustaisi? Suomesta ei montaa henkilöä löydy, joille Karjalan palautus oikeasti tuo leipää pöytään ja Saksi taitaa olla heistä se ensimmäinen. Toinen lienee Karelia Klubin palkkalistoilla, kolmas tekee poliisille tutkintapyyntöjä ja tuomiokapitulille kanteluita pappismiehestä siinä kun joutaa itsestään kertovan wikipedia-artikkelin muokkaussodalta ja merenalaisen kaivosvaltauksen onnistumista odotellessa. Muita täysiaikaisia nyt ei tule mieleen, ei nyt lasketa sitä pientä businesta mitä palautusjärjestöt tekevät omaa tomintaansa rahoittaakseen.
Tämä mainittu pappismies muuten mainitsi aiheesta itsekin jo viime vuoden puolella;
"Karjalan palauttajat ovat häikäilemättömiä toisen ihmisen surulla ja ikävällä omaa mainettaan, harrastuneisuuttaan, järjestötoimintaa ja ansaintaan perustuvaa liiketoimintaa edistäviä itsekkäitä ihmisiä. Kotinsa Karjalaan menettänyt vanha ihminen voi olla herkässä tilassa, jota rahanhimoiset Karjalan palauttajat säälimättömästi käyttävät hyödyksi kirjojen, matkojen - ja vielä pahemmin näennäisoikeudellisten lumetoimien avulla, joilla rahastetaan herkkäuskoisia ihmisiä. " - Juha Molari 4.12.2008
En nyt itse ihan noin jyrkästi lähtisi Karjalan palauttelijoiden liiketoimintaa tuomitsemaan, kaikki oikeus heillä toki on vapaassa kapitalistisessa maassa ottaa siitäkin kaikki hyöty irti, jos sitä vain otettavissa on. Ei se ole tyhmä joka rahaa pyytää vaan se joka maksaa. "Suomalaisessa politiikassa tarvitaan paljon lisää avoimuutta!" julistetaan Saksin blogin alussa. Liika avoimuus Saksin ja kumppanien poliittisten mielipiteiden arvostelussa voi siis viedä leivättömän pöydän ääreen. Pappismies ainakin on pulassa.
Saksi kritisoi Lähteenmäen päätelmiä siitä, ettei tutkija ole ottanut huomioon Karjalan palauttajia lainkaan vaan keskittyy lähinnä nostalgiaan ja matkailuun. Lähteenmäki kuitenkin menee tekemään aika oikeaan osuvan analyysiin siitä, miksi kuva Karjalasta on vinoutunut;
"Tutkijoiden esille tuoma kuva nyky-Karjalasta ei kaikessa realistisuudessaan sovi yhteen poliittisesti orientoituneen tai tunteisiin pohjautuvan Karjala-rakkauden kanssa."
Saksi näkemyksineenhän sopii malliesimerkiksi tuosta poliittisesti orientoituneesta Karjalan katselijasta vinoine kuvakulmineen. En tiedä mihin tunteisiin Saksi sitten Karjala-rakkautensa perustaa, jos sitä hänellä onkaan, sillä itsellään hänellä ei sinne juuria ole.
Tuttua arsenaaliaan käyttäen Saksi leimaa (tietenkin) Lähteenmäen suomettuneeksi - sellaisiahan ovat automaattisesti kaikki hänen kanssaan eri linjoilla olevat. Tutkija kun ei vielä mennyt puhumaan tekstissään "pakkoluovutetusta" Karjalasta vaan erehtyy jopa puhumaan Venäjän Karjalasta (sitähän se toki on oikeasti ollutkin jo viimeiset 65 vuotta) niin paha mielihän siitä ymmärrettävästi tulee. Hieman Saksi kuitenkin kommenttipuolella laittaa Karjalan palauttelua ehkä arvoon suurempaan puhumalla, että tutkija olisi jättänyt Karjalan palauttelun noteeraamatta jättämällä jopa kokonaista puolet substanssista pois ja päässyt sitä myötä vinoutuneisiin tutkimustuloksiin tullessaan siihen tulokseen, että kuva Karjalasta on poliittisesti ja tunteellisesti vinoutunut. No, kenellä on, kenellä ei, Saksilla se ainakin on.
Vai mitäpä voi sanoa niistä Saksin tässä blogissaankin viljelemistä kestoväittämistä? Suomalaiset omistavat Saksin mukaan yhä luovutetun alueen kiinteistöt, vaikkei käytännössä pääse ilman lupia edes "kiinteistöllään" käymään ja vaikka Venäjän oikeuslaitos tai Euroopan ihmisoikeustuomioistui sanoisi mitä ja antaisi millaiset päätökset hyvänsä niin kyse on pelkästä poliittisesta vastustuksesta eli siis siitä suomettumisesta sielläkin, ilmeisesti... Nord Streamin kaasuputki uhkaa Saksin mukaan Suomea jopa sotilaallisesti, mutta ennen kaikkea tämän venäläis-saksalaisen kaasuyhtiön pitäisi Saksin mukaan kysellä lupia sieltä Mikkelin maakunta-arkistoon merkityiltä maanomistajilta, jos aikovat Karjalaan niitä putkiaan vedellä. No onneksi se kaivosvaltaus pysäyttää nyt tämän putken tulon, tosin senkin hylkäävän päätöksen varalle on Saksi jo etukäteen antanut "poliittisen päätöksen" tuomion, kaiken varalle. Itse menee kuitenkin sitten esittämään Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen, jonka sisältöinen päätös myös kaivosvaltausta nyt uhkaa. Siis kenelläköhän tässä nyt oikeasti onkaan näkökulmat "hieman" vinossa?
Lähteenmäki ei ole ensimmäinen, eikä varmaan viimeinenkään tutkija, joka kiinnittää huomiota siihen millaisten lasien takaa Karjalaa katsellaan, joten Saksilla riittänee vielä "oikaistavaa" näissä tukijoiden "vinoutuneissa" näkemyksissä. Menetetyiltä alueilta kotoisin oleville kyse on ilman muuta tunneasiasta, poliittisesti värittyneet katsannot tunnistaa maallikkokin, ei siihen tutkijaa tarvita. Kun joku puhuu luovutetun Karjalan kohdalla "pakkoluovutetusta", tai jopa "miehitetystä" alueesta niin silloin ollaan siinä Saksin substanssin puoliskossa, joka ei oikealle tutkijalle kelvannut. Tosin Saksin mielestä Lähteenmäki nyt ei sitten tietenkään ole oikea tutkija, mutta eipä hän sellaisia osannut kommenteissa nimetä itsekään, vaikka väitti sellaisiakin olevan.
Eikä ihme, että Saksin pitää Lähteenmäelle ärähtää, sillä kysehän on loppujen lopuksi hänen elinkeinostaan. Mikäs kauppatieteen maisteri se sellainen olisi, joka ei elinkeinoaan puolustaisi? Suomesta ei montaa henkilöä löydy, joille Karjalan palautus oikeasti tuo leipää pöytään ja Saksi taitaa olla heistä se ensimmäinen. Toinen lienee Karelia Klubin palkkalistoilla, kolmas tekee poliisille tutkintapyyntöjä ja tuomiokapitulille kanteluita pappismiehestä siinä kun joutaa itsestään kertovan wikipedia-artikkelin muokkaussodalta ja merenalaisen kaivosvaltauksen onnistumista odotellessa. Muita täysiaikaisia nyt ei tule mieleen, ei nyt lasketa sitä pientä businesta mitä palautusjärjestöt tekevät omaa tomintaansa rahoittaakseen.
Tämä mainittu pappismies muuten mainitsi aiheesta itsekin jo viime vuoden puolella;
"Karjalan palauttajat ovat häikäilemättömiä toisen ihmisen surulla ja ikävällä omaa mainettaan, harrastuneisuuttaan, järjestötoimintaa ja ansaintaan perustuvaa liiketoimintaa edistäviä itsekkäitä ihmisiä. Kotinsa Karjalaan menettänyt vanha ihminen voi olla herkässä tilassa, jota rahanhimoiset Karjalan palauttajat säälimättömästi käyttävät hyödyksi kirjojen, matkojen - ja vielä pahemmin näennäisoikeudellisten lumetoimien avulla, joilla rahastetaan herkkäuskoisia ihmisiä. " - Juha Molari 4.12.2008
En nyt itse ihan noin jyrkästi lähtisi Karjalan palauttelijoiden liiketoimintaa tuomitsemaan, kaikki oikeus heillä toki on vapaassa kapitalistisessa maassa ottaa siitäkin kaikki hyöty irti, jos sitä vain otettavissa on. Ei se ole tyhmä joka rahaa pyytää vaan se joka maksaa. "Suomalaisessa politiikassa tarvitaan paljon lisää avoimuutta!" julistetaan Saksin blogin alussa. Liika avoimuus Saksin ja kumppanien poliittisten mielipiteiden arvostelussa voi siis viedä leivättömän pöydän ääreen. Pappismies ainakin on pulassa.
Mutta missä nyt mennään Karjalan palautuksessa?
Saksin blogista saa sen kuvan - ja näin hän itse suoraan siellä väittääkin, että homma etenee ja on edennyt viime aikoina huomattavissa määrin. Onko tämä eteneminen nyt sitten sitä, ette entisen yhden paikan lisäksi Saksi copy-pasteaa näkemyksiään nyt jo kahteen muuhunkin paikkaan? Eli kun Saksi saa jonkun tekstin tehtailtua niin se ilmestyy nyt Pro Karelian nettsivuilla, Karelia Klubin lehdessä ja Saksin omassa Uuden Suomen blogissa. Eli tekstiä siis syntyy, mutta miten itse palautushanke on edennyt? Nimeämättömien poliitikkojen ja proffessorien kanssa Saksi on bloginsa perusteella taas kovasti ja hyvässä hengessä jutellut, ilmeisesti nämä jo aiemmin keksityt nimeämättömät liikemiestahotkin yhä seisovat palautushankkeen takana rahoineen ja valmiina investoimaan hyvässä win-win hengessä. Tosin mitään muita lähteitä tämän tällaisen etenemisen suhteen ei ole tarjolla kuin Saksin omat tekstit. Keväällä Saksilla oli rähinää dosentti Bäckmanin antifasistien
Enempää "etenemistä" en nyt Karjalan palautuksesta löydä, mutta selvää edistystä tämä Saksin oma blogi nyt ainakin on. Toivottavasti sille ei nyt käy niin kuin aikanaan Saksin ylläpitämälle Kareliaforumille, joka piti lakkauttaa kun se ei ajanut tarkoitustaan, eli edistänyt palautuskeskustelua. Sitä vastustavat kun pääsivät siellä niskan päälle, ja yhtä pahalta nyt valitettavasti näyttää Saksin bloginkin kohdalla. Ettäs kehtaavatkin puuttua kaikkiin pikkuseikkoihin ja huomautella epäolennaisista. Joutaisivat tulla erotetuksi viroistaan ja pois potkituiksi työpaikoiltaan. Vaikka ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
