perjantaina, toukokuuta 25, 2007

Hutkittua tutkittua


Wikipediasta poimittua:
-
> Kansalaisjärjestö ProKarelian vuonna 1999 teettämän selvityksen mukaan palautus olisi taloudellisesti kannattava. Tämän alueelle muuttaviin 400 000 suomalaisiin, sinne tehtäviin kotimaisiin ja ulkomaisiin investointeihin ja sen luonnonvaroihin pohjautuvan tutkimuksen mukaan kustannukset olisivat noin 30 miljardia euroa kymmenen vuoden palautusprojektin aikana. Vertailun vuoksi Suomen valtion vuosibudjetti on noin 40 miljardia euroa. ProKarelian tutkimusta on kritisoitu: Helsingin Sanomat piti pääkirjoituksessaan 29. kesäkuuta 2000 laskelman yhtä lähtökohtaa palautettaville alueille muuttavista 400 000 suomalaisesta toiveajatteluna. Vastineessaan Prokarelia kertoi, että arvio muuttajista perustui osaltaan Suomen Kuvalehden 22. lokakuuta 1999 julkaisemaan mielipidemittaukseen, jonka mukaan 10 % suomalaisista olisi valmiita muuttamaan alueelle ja arveli, ettei HS ollut tutustunut koko selvitykseen.

Selvityksen pohjalta julkaistiin vuonna 2004 Veikko Saksin kirja Karjalan palautus. Venäläinen Rossijskaja Gazeta reagoi kirjaan voimakkaasti epäillen, että kyseessä olisi hallituksen ja puunvientimaksujen korottamisesta kärsivän suomalaisen metsäteollisuuden tukema hanke Moskovan painostamiseksi, mutta kirjan tekijä kiisti ajankohtaisuuden sanomalehti Suomenmaan yleisönosastokirjoituksessa ilmoittaen tarkoituksensa olevan tässä vaiheessa vain herättää keskustelua suomalaisten piirissä.

Venäjä-tutkija, itsekin palautusta käsittelevän kirjan kirjoittanut tohtori Ilmari Susiluoto sanoi Kirjatyö-lehden haastattelussa tammikuussa 2000, ettei ProKarelian kustannusarvio "perustu tosiasioihin", ja katsoi Karjalan palautuksen tuovan tuhansia ongelmia. Venäjällä toiminut arkkitehti Esa Paaso arvioi 1998 jo Viipurin remontin maksavan 30 miljardia markkaa (noin 5 miljardia euroa), ja että alue on syrjäseutua, jonne on vaikea houkutella investointeja.

Helsingin kauppakorkeakoulun Karjalan palautusta kannattavan professori Arto Lahden mukaan Karjalan infrastruktuurin kuten teiden ja asuntojen rakentamiseen kuluisi kymmenen vuoden aikana kaikkineen 28 miljardia euroa. Arvio jakautuu siten, että 20 miljardia euroa tulee yksityisiltä tahoilta ja 8 mrd euroa julkiselta taholta. Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Pekka Pihlanto esitti Kanavassa 4-5/2000 ja 7/2000 ja Helsingin Sanomisssa 28.7.2006 monia varauksia Karjalan palautuksen väitetyn taloudellisen kannattavuuden suhteen. Suomen Pankin osastopäällikkö Antti Suvanto arvioi Helsingin Sanomissa elokuussa 2005, että Karjalaan tehtävät rahansiirrot olisivat suhteessa paljon suuremmat kuin Saksan yhdistymisen hinta ja että Suomesta ei löytyisi sellaista maksuhalukkuutta. Se ei Suvannon mukaan olisi mikään sopuisa hanke.<
-
Puolueeton tutkimus Karjalan palautuksen taloudellisesta kannattavuudesta tosiaankin puuttuu, eikä sellaista ole näillä näkymin tulossakaan. ProKarelian reformisuunnitelmaan on turha vedota, sillä se on tehty tukemaan palautusjärjestön mielipidettä, joten se on jo lähtökohdiltaan kaikkea muuta kuin aito selvitys.
-

Ei kommentteja: