lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Virtuualipalautusta

Meille tulee sähköpostitiedotteita näkymättömiltä kansalaisjärjestöiltä milloin mistäkin aiheesta. Kaikkein omalaatuisimmat ovat olleet järjestämässä mielenosoituksia, joita kukaan paikalle sattunut ei ole sitten huomannut, vaikka jälkeenpäin paikalla on kuulema ollut paljonkin ihmisiä. Eräs tuttavani keskustelupalstoilta meni viimeisimmän "happeningin" järjestämispaikalle että saisi omin silmin todistaa mystisen webbipersoonan "Jenni Suuntimon" olemassaolon. Jenni oli sitten tuttavani mukaan ollut joko noin 80-vuotias rouvashenkilö tai skeittaava alle 15-vuotias pojankloppi, niitä oli ollut paikalla useampia. Ilmeisesti mielenosoituskin sitten järjestettiin salassa, kukaan sitä ei paikalta ollut löytänyt. Nimellä "Jenni Suuntimo" on turha yrittää hakea elävää henkilöä Suomesta. Suuntimo -sukunimeä ei löydy edes Väestörekisterikeskuksen listoilta, eli sen nimisiä ei Suomessa asu.

CIA Factbook tosiaankin mainitsee Suomen kohdalla: Disputes -international - various groups in Finland advocate restoration of Karelia and other areas ceded to the Soviet Union, but the Finnish Goverment asserts no territorial demands. Virtuaalivaikuttaminen on siis kannattavaa toimintaa, jopa USA:n tiedustelupalvelun mielestä ;)

Tässä yksi virtuaalipalauttajien "järjestö", jonka jäsenistä ja tapahtumista ei ole raportoitu näköhavaintoja. Virtuaalimaailmassa "järjestö" sen sijaan on melkoisen ahkera "tiedottamaan": KNFIJV. Yhdistysrekisterillekin moinen on suuri tuntematon.

Kysymys kuuluukin, kuka tällaisesta Karjalan virtuaalipalauttamisesta luulee hyötyvänsä ja mitä sillä saavuttavansa? Oikeiden palautusjärjestöjen uskottavuus siinä ainakin kärsii.

torstaina, marraskuuta 09, 2006

Salaliittoteoriaa

Suomi24 karjalan palautus -palstalla nimimerkki "avarakatseinen" uskotteli vodkanhuuruisessa kirjoituksessaan seuraavaa:

"yleiseti ollaan sitä mieltä, että entisessä Neuvostoliitossa, nykyisen Venäjän suurlähetystössä seurataan tarkasti tätä keskustelupalstaa... "

"Avarakatseinen" ja muutkin kommentoijat ko. viestiketjun muissa vastauksissa tuovat julki tässä varsin yleisen harhaluulon, jonka mukaan Karjalan palautuksen vastustus on Tehtaankadulta organisoitua ja maksettua toimintaa, jota harrastaa "myyrät" joiden tarkoitus on "torpedoida" koko keskustelu.

Tämän teorian avulla ns. "palauttajat"nostavat omaa itsetuntoaan. Johan heidän puuhiaan seurataan Moskovaa myöten. Mieltä ylentävä ajatus, ilmeisesti, niin usein tähän väitteeseen internetin keskustelupalstoilla törmää.

"Palauttajien" harhaluulojen perustana on se, että koko Suomen kansa tietysti seisoo automaattisesti yksimielisenä heidän ylevän asiansa takana ja kaikki esiintyvä vastustus on vain naapurimaan masinoimaa salaliittoa. Näin itselleen perustellen heidän on helpompi käydä tätä "keskustelua", koska onhan mieltä rauhoittavampaa kuvitella vastapuoli punatähtisiksi piippalakeiksi, eli "nimierkeiksi", eikä tavallisiksi omalla päällään ajatteleviksi tervejärkisiksi suomalaisiksi. Kyllähän vastapuolen vähintään kommunistien aivopesemää pitää olla, ei vastustus palauttajien päähän muuten mahdu.

Tässä toinen salaliiton olemassaolon pohdiskelu.

Onko Karjalakeskustelun taso nykypäivänä todellakin nyt tämä?
Palautusta vastustava mustamaalataan, loataan ja syyllistetään täysin perättömillä ja mitä mielikuvituksellisimmilla syytöksillä. Sitten vielä ihmetellään, miksei palautusta vastusteta keskustelupalstoilla omalla nimellään kirjoittamalla. Kukapa haluaisi tieten tahtoen joutua tällaisen ajojahdin ja systemaattisen lokaamisen kohteeksi. Tämän "kansalaiskeskustelun" taso on nykyisellään ala-arvoinen. Joko "palauttajat" ovat todellakin luovuttaneet asiassa, koska eivät asiallisuuteen keskusteluissa enää kykene?

Mielikuvaa vai todellisuutta?




ProKarelia on löytänyt hauskan sarjakuvapiirtäjän.
Todellisuus voi vain tässäkin tapauksessa olla jotain ihan muuta ;)
Kokeile itse; mene karjumaan Karjalaa takaisin kahvilan jonoon. Juoksivatko pakoon?

http://prokarelia.net/fi/

maanantaina, lokakuuta 16, 2006

"Blogosfääriin on ilmestynyt uusi blogi, Karjalan palautus Se jokseenkin peittelemättömästi vastustaa Karjalan palautusta. Koska muutenkaan ei tunnu olevan syytä pidättää hengitystä Karjalan palautusta odottaessa, blogi ei huolestuta meitä pätkääkään. Koska kirjoittaja tuntuu olevan jokseenkin yhtä kypsä kuin mekin eräisiin kar^Hheleihin, voidaan toivoa, että blogi kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan: se edistää keskustelua Karjalan palautuksesta kaikenmaailman kar^Hheleiden ohi ja sitä kautta edistää Karjalan palautusta. Eli ykstyiskohtaisempia argumentteja palautusta vastaan pöytään! Härifrån tvättas keskustelua!"

Karjalan palautuksen edistämistä tämä "uusi blogi" ei tosiaankaan halua ajaa, ainakaan niin kauan kuin hankkeelle ei löydy järkisyitä, mutta keskustelu aiheesta kaipaa kyllä edistystä. Mitä enemmän keskusteluun osallistuu muitakin kuin "kar^Hheleita", sitä enemmän hankkeesta päästään oikeille urille.

Nykyisellään keskustelu Karjalan palautuksesta on kuin jatkosodan juoksuhautoihin jämähtänyttä, ammutaan kyllä kovasti mutta paukkupatruunoilla ja välillä kokonaan ilman niitäkin. "Palauttajien" perustelut junnaavaat samaa rataa ja kiertävät kehää; palautus on ihmisoikeuskysymys, totalitarismin rikokset on oikaistava, suomalaisten on päästävä ikiaikaisille juurilleen jne., mutta harvapa heistä vaivautuu kertomaan miksi näin pitäisi tehdä ja mitä nyky- ja tulevat sukupolvet siitä hyötyisivät, että ottaisimme Suomeen Karjalan mukana 350.000 uutta venäläistä asukasta.

Karjalan palautuksessa kun ei ole kyse pelkän maa-alueen takaisin liittämisestä, vaan kokonaan uudenlaisen väestönosan saamisesta Suomeen murheineen ja ongelmineen. Suomen ja Karjalan välinen elintasokuilu on hurja ja suomalainen hallinto alueella ei sitä kuilua automaattisesti mihinkään poista. "Palautus" toisi mukanaan taloudellisia ja sosiaalisia haasteita joita Suomella ei koskaan ole ollutkaan, niitä ei Karjalan mukana menetetty 60 vuotta sitten, joten "Karjalan palautus" on siinäkin mielessä harhaanjohtava nimitys tälle hankkeelle.

Saisimme aivan jotain muuta kuin mitä 60 vuotta sitten menetettiin.