Karjalan palautuksen etsikkoaika

Karjalan palautus on kriisissä

Tuohon otsikon johtopäätökseen pääsee kun on seurannut viimeaikaista kirjoittelua "Karjalan palautuksen etujärjestö" ProKarelian sivulla.

Viime vuoden aikana Karjalan palautus -hanke otti aimo harppauksen uuteen suuntaan. Ehkäpä reaalimaailma on jo ahdistanut idealistit lähemmäs maanpintaa ja kiinnittämään huomiota konkreettisempiin asioihin.

Kun aiemmin pääasiassa vaadittiin Tarton rauhan rajojen palauttamista niin "palautus" on siirtynyt selkeästi enemmän yksityisomaisuuden palautuksen ja korvausten vaatimisen suuntaan. ProKarelia on asettunut tukemaan kahden eri asianajajavetoisen ryhmän Venäjälle esittämiä vaatimuksia, joiden tarkempaa sisältöä ei vielä ole edes julkistettu. Hankkeessa mukana olijoilta tihkuneen tiedon perusteella mukana ollaan pääasiassa hakemassa "kompensaatiota", eli rahallista korvausta Venäjältäkin menetetystä omaisuudesta. Suomihan on omalta osaltaan rajan siirron takia omaisuutensa menettäneille ne korvaukset jo maksanut. Nyt olisi sitten Venäjän vuoro.
Tähän rahastukseen viittaa myös ProKarelian esiintyminen isäntänä talossa johon se ei omista edes avaimia. Se väittää, että venäläiset ovat rakentamassa Karjalaan kaasuputkea suomalaisten omistamille maille ja siitä hyvästä pitäisi nyt sitten maksaa.

"Suomalaisilla on välitön omistajan intressi siitä, kulkeeko maakaasuputki heidän omistamiensa maitten kautta ja mitä se mahdollisesti vaikuttaa maan käyttöön, arvoon ja omien alueiden palautukseen. Luonnollisesti kiinnostavaa on, suoritetaanko maan pakkokäyttämisestä jotain korvauksia."

ProKarelialle "musta päivä" oli myös professori Jukka Kemppisen kannanotto ProKarelian kipupisteisiin blogissaan ja Aamulehdessä 21.01.07, eli Karjalan kiinteistöjen omistuskysymykseen ja sotasyyllisyyden purkamiseen. Sitä piti jopa kommentoida erillisellä tiedotteella seuraavana päivänä. Jostain kumman syystä tämä pelkällä ProKarelialla allekirjoitettu tiedote maistuu "Lehtipuulle" ja hänen nettikirjoituksilleen. Tiedote oli sitä itseään, tuttua lehtipuumaista syyttämistä ja perusteetonta syyllistämistä ja leimakirveen heiluttelua. Kemppistä syyllistettiin jopa ihmisoikeusten loukkaamisesta kun hän kehtasi tuoda Suomessa ja maailmalla voimassa olevan oikeudenkäytön ja käytännön tosiasioita esille. Keitähän lie ne anonyymin prokarelianistin mielestä "Suomen etevimmät laintulkitsijat" ja mitä lie ne heidän käsityksensä, joita vastaan professori Kemppinen asettuu tämän anonyymin prokarelianistin mukaan asettuu. Ymmärrettävistä syistä niitä nimiä ei kirjoituksessa mainita. Toivottavasti hän ei kuitenkaan tarkoita niitä asianajajia, jotka ovat hanketta vetämässä.

Kaikki liittyy kaikkeen ja tämäkin ProKarelian "hädän" takana on se tosiasia, että alueelle rakennettavan kiinteän kaasuputken jälkeen Venäjän on yhä hankalampi mennä luopumaan jo nyt omakseen katsomasta alueesta joskus tulevaisuudessa. Jos Venäjä toimittaa alueen kautta taloudelleen elintärkeää kauppatavaraa eli energiaa Saksaan niin miksi se antaisi alueen avaimet toiselle valtiolle? Karjalan palauttajien yksi perusargumentti - Venäjä ei tee Karjalalla mitään - on jo menettänyt merkityksensä, Venäjä todellakin tekee Karjalalla jotain, alue on ensiarvoisen tärkeä Venäjän energiakaupalle, se on sitä jo nyt ja tulee tulevaisuudessa olemaan vielä enemmän.

ProKareliassa on nyt ymmärretty tämä ja hätä on myös sen näköinen.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä on nyt paljon kiinni.
Jos se katsoo, että Venäjän tulisi palauttaa yksityisomaisuus suomalaisille niin se ennakkopäätöksenä avaa lukemattomia uusia portteja ja oikeudenkäyntejä ympäri Eurooppaa.
Jos se katsoo, että Venäjän tulisi maksaa korvauksia omaisuutensa menettäneille niin silloin hankkeen EIT:een vieneet asianajajat voivat katsoa voittaneensa ensimmäisen erän. Heidän tilipussissaan toiminnan jatkuminen ainakin tuntuu plussana, heidän asiakkaillaan se on yhä miinuksella.

Kaikki riippuu sitten kuitenkin loppujen lopuksi Venäjästä ja sen päätöksistä. Oli EIT:n päätös mikä hyvänsä niin Venäjä tekee niin kuin se tahtoo. Kumpi siinä painaa sitten enemmän, 60 vuotta sitten voimassa olleet yksityiset omistukset vai nykypäivän ja tulevan energiapolitiikka? Sen voi arvata jokainen.

Alkuperäinen ideologia, eli Karjalan palauttaminen Suomelle Tarton rauhan rajoilla on jo karannut käsistä vaikkei sitä ääneen uskalleta myöntääkään. Tokihan ProKarelia on jo vähän siihen suuntaan myöntänyt. Nyt todellisuudessa pidetään enää kynsin ja hampain kiinni yksityisomaisuuden menettäneiden kompensaatioista. Jos niitä ei saadakaan niin mitä sitten, mitä on enää jäljellä?

Oikeastaan jäljellä olisi sen jälkeen vain se, mikä on koko toiminnan todellinen moottori. Katkeruus ja kauna Venäjää kohtaan, josta osansa saavat myös ne, jotka ovat omalta osaltaan osanneet jättää menneet taakse ja katsoa tulevaan. Surullista, mutta se kynnys lienee suurimmalle osalle Karjalan palautuksesta haaveileville liian korkea ylitettäväksi.

Huhtiniemeä käännetään

Hätäisimmät ehtivät jo huokaista helpotuksesta Suomi24:n historiapalstalla kun Huhtiniemestä löytyneet luut kuuluivatkin alustavien tutkimusten mukaan venäläisille sotilaille tsaarinvallan ajalta. Onneksi asia ei kuitenkaan jää tähän vaan Huhtiniemen huhut on päätetty tutkia kunnolla. Jospa vihdoinkin vuosikymmeniä askarruttaneeseen asiaan tulisi selvyyttä.

---
Joukkohautaetsintä laajenee Huhtiniemen ulkopuolelle
Etelä-Saimaa, 26.1.2007

Mahdollisia tutkimus-paikkoja on puolenkymmentä. Huhtiniemen luita tutkitaan myös Uppsalan yliopistossa Ruotsissa.

JYRI HÄNNINEN

LAPPEENRANTA. Joukkohaudan etsinnät Lappeenrannassa laajenevat Huhtiniemen ulkopuolelle. Asiasta kertoo kaivauksia johtava arkeologian professori Mika Lavento.
Hän ei kuitenkaan halua paljastaa uusien tutkimuskohteiden tarkkaa sijaintia, koska Huhtiniemen tutkimusten jatkosuunnitelmat ovat keskeneräisiä.
- Sanotaan nyt niin, että Huhtiniemen leirintäalue ei ole ainoa paikka, joissa kaivauksia voidaan tehdä. Mahdolliset kaivauspaikat ovat olleet esillä lehtien palstoillakin, Lavento tyytyy toteamaan.
Huhujen mukaan joukkohautoja olisi myös Huhtiniemen vesilaitoksen läheisyydessä, leirintäalueen pesurakennuksen edessä, liikuntakeskukseen johtavan Pelitien varressa, lentokentän päässä sekä Kuutostien eteläpuolella Mattilassa.

Ennen varsinaisten kaivausten aloittamista alueilla tehtäneen esitutkimuksia muun muassa vanhojen karttojen, ilmakuvien, rakennustietojen ja vesiputkien sijainnin osalta.
Skannauslaitteella pystytään myös päättelemään, onko maaperää myllätty viime vuosikymmeninä ja onko maastossa luilta vaikuttavia esineitä.

LAVENTO EI OSAA vielä sanoa, koska Huhtiniemen tutkimukset jatkuvat. Eduskunta on myöntänyt kaivauksille sadan tuhannen euron rahoituksen, mutta Lavennon mukaan päätös ei ole ehtinyt vielä hänen pöydälleen.
- Ennen päätöksen saapumista työt seisovat. Meidän on turha laatia utopistisia budjetteja ja suunnitelmia eri tahojen kanssa, jos niiden toteuttamiseen ei olekaan varaa.
Viime syksyn kaivausten tulokset valmistuvat lopullisesti vasta kevättalvella.
Huhtiniemen luita on parhaillaan tutkittavana Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, missä niille tehdään iänmääritys.
- Tutkinta tapahtuu hiukkaskiihdyttimen avulla. Myös Helsingin yliopistolla on vastaava laite on, mutta sen tulokset eivät ole niin tarkkoja kalibrointivian takia. Uppsalasta saamme tarkemmat ja luotettavammat tulokset.
Iänmäärityksellä on tarkoitus saada lopullinen varmistus sille, ovatko Huhtiniemen luut peräisin 1800- vai 1900-luvulta. Tutkimukset maksaa keskusrikospoliisi.

Suomalaista vihaa

________________________

Ryssittely huolestuttaa venäjänkielisiä (STT 28.1.2006)

Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto (Faro) on huolestunut rasismista, erityisesti siihen liittyvästä ryssä-sanan käytöstä. Vetoomuksen jättäneen liiton kannanoton mukaan ennakkoluulot ovat viime kuukausina kärjistyneet.Liitto asettaa myös kyseenalaiseksi poliisin halukkuuden selvittää rasistisia rikoksia. Uhrin oikeusturvan katsotaan heikentyvän myös siksi, että ammattitulkin hankkimiseen ei ole halukkuutta.Venäjänkielisten yhdistysten liitto esittääkin lainsäädännön muuttamista. Poliisin tulisi liiton mielestä ilmoittaa vähemmistövaltuutetun toimistoon etnisyyteen liittyvistä rikosepäilyistä.Suomessa asuvaan venäjänkieliseen väestöön kohdistuva rasistinen käyttäytyminen on liiton mukaan etenkin koulumaailmassa ilmenevä ongelma.

________________________

"Ryssävihan veritankkausta" näytetään harrastettavan yhä ainakin Prokarelian keskustelupalstalla KareliaForumilla, missä kirjoittelijat perustelevat venäläistä alkuperää olevia ihmisiä kuvaavan halveksivan "ryssä" -sanan käyttöä mitä mielikuvituksellisimmin tekosyin. Esimerkiksi:

Ryssland on Suomen kotimaisen kielen käyttämä virallinen,
ainoa, valtion nimi. On erittäin luontevaa, normaalia, ymmärrettävää, loogista
ottaa tästä valtion sanasta kansallisuussanaksi lainasana.

Kyseinen selittelijäkin taatusti tietää sanan nykyisen oikean merkityksen. "Ryssäviha" siis elää ja voi hyvin Suomessa. Tässä yksi näkemys sen syntyyn ja syihin:

>> Ryssävihan synty Suomessa, Pentti Niskanen Carelia-lehdessä n.o 12-2001

Mielipiteenmittauksesta

Mitä mieltä suomalaiset ovat Karjala-kysymyksestä?

Erilaisia galluppeja on vuosien mittaan tehty, mutta oikeastaan niiden tuloksia ei voi verrata suoraan toisiinsa, koska niiden kysymystenasettelu on ollut huomattavan erilainen. Jonkinlaisen suuntaa-antavan johtopäätöksen niistä kuitenkin voi tehdä: suomalaisista kannattaa Karjalan palautusta Suomelle noin 30%, sitä vastustaa noin 60% kansalaisista ja loput eivät osaa päättää tai halua kertoa.

Helsingin Sanomien 2005 kyselyssä tiedusteltiin vastustamisen syitä. Suurin syy (vastustajista 52 %) oli epäily siitä, että "jälleenrakentaminen olisi liian kallista". 21 % ajatteli, että "vanhojen vääryyksien perään on turha haikailla" ja 15 % pelkäsi, että "Suomeen syntyisi liian suuri venäläisvähemmistö, mikä aiheuttaisi jännitteitä". 9 % epäili palautuksen kiristävän Suomen ja Venäjän suhteita. Vain 1 % vastusti palautusta väitettyjen ympäristöongelmien vuoksi ja 10 % muun syyn vuoksi.

Mielenkiintoinen oli myös Elinkeinoelämän Valtuuskunnan asennetutkimus maaliskuussa 2006. Sen tuloksista kävi ilmi, että 73% vastaajista oli sitä mieltä, että Karjala-keskustelu pitäisi lopettaa kokonaan. Huolestuttavinta palautuksen kannattajien kannalta on se, että tämän jälkeen ei ole uusia galluppeja tehtykään.

Venäläisiltä ei mielipidettä juuri kukaan ole viitsinyt kysellä, ikään kuin asia olisi vain suomalaisten. MTV3 sentään teetti Viipurissa 1999 kyselyn ja sen perusteella alueen palautusta Suomelle kannatti 34 % ja vastusti 57 %, jos nykyasukkaat saisivat Suomen kansalaisuuden. Jos taas palautus vaatisi alueelta muuttamisen, luvut olivat 17 % ja 77 %. Miten lie mielipide nykyään, Venäjän vaurastumisen ja elintason nousun myötä.

Ehkäpä yhdeksi palautusjärjestöjä harmittavaksi gallupiksi voidaan laskea myös Arto Lahden presidenttiehdokkuus, jonka puolesta Karjalan palauttajat kampanjoivat ahkerasti. Vaivaisen 0.4 prosentin kannatuksessa ei jälkeenpäin ollut juhlimista. Presidentinvaalien toisella kierroksella tammikuussa 2006 kumpikaan ehdokkaista ei edes kommentoinut Karjalan kysymystä.

ProKarelia ja muut palautusjärjestöt tavan takaa kritisoivat näitä galluppeja. Miksipä ei, kun tulokset ei koskaan miellytä. Sitä minä vain ihmettelen, missä nämä palautusjärjestöjen teettämien mielipidemittausten tulokset ovat? Jäikö tulokset julkaisukelvottomiksi? Vai eikö niitä muka ole tehty? Jos ei, niin millä perusteella nämä järjestöt voivat väittää suomalaisten haluavan palautusta ja jopa yli kahden miljoonan suomalaisen kannatuksesta hankkeelleen?

Odotan mielenkiinnolla ensimmäisen julkaistavan palautusjärjestön teettämän mielipidekyselyn kysymyksenasettelua. Se voi olla mielenkiintoisen moniselitteinen.

---

Kaaviossa käytetyt tiedot

Teettäjä: Karjala
Tekijä: MC-Info Oy
2005
36% Kannattaa
51% Vastustaa
14% Ei osaa sanoa

Teettäjä: Helsingin Sanomat
Tekijä: Suomen Gallup
2005
30% Kannattaa
62% Vastustaa
8% Ei osaa sanoa

Teettäjä: Karjalan Liitto
Tekijä: Taloustutkimus
2005
26% Kannattaa
57% Vastustaa
16% Ei osaa sanoa

Teettäjä: STT
Tekijä: Suomen Gallup
2004
38% Kannattaa
57% Vastustaa
5% Ei osaa sanoa

Tekijä: Suomen Kuvalehti
1998
20% Kannattaa
58% Vastustaa
22% Ei osaa sanoa

Tekijä: Suomen Kuvalehti
1997
22% Kannattaa
59% Vastustaa
19% Ei osaa sanoa

Tekijä: Suomen Kuvalehti
1996
21% Kannattaa
66% Vastustaa
13% Ei osaa sanoa